Logo: Vipuvoimaa EU:lta 2014—2020.
Logo: Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto.
Oranssi teltta jossa on tummiin pukeutunut mies ja nuori nainen. Nainen ottaa kauhalla muuripadasta keittoa ja ojentaa lautasta eteenpäin. Taustalla on ihmisiä pöydän ääressä syömässä. Janne Tenhunen ja Liisa Tenhunen ovat kuvassa.

Kirjoittanut Ilmolahti

Kyläjuhlissa kohdattiin ja ideoitiin uutta

Hirvikeitto maistui Ilmolahden kyläjuhlissa, kun sää suosi ja Rosteri-rautalankabändi loi rentoa tunnelmaa.  Lauantaina 3.elokuuta pidetyissä juhlissa myös kisailtiin ja ideoitiin uusia juttuja Ilmolahdelle.

Ilmolahti2030 -ideoista eniten kannatusta saivat kohtaamiset liikunnan parissa. Jättiputkikasvuston hävittämistä vaativan vetoomuksen ELY-keskukselle allekirjoitti yli 50 ihmistä. 

Kaikin puolin onnistuneet kyläseuran ja metsästysseuran yhteiset kesäjuhlat kokosivat 120 henkeä, vakiasukkaita, mökkiläisiä, kyläilijöitä, sukulaisia, lapsia ja lapsenlapsia.

– Sadekuurotkin ohittivat kyläkentän juuri sopivasti. Ilmolahden ystäviä oli tullut paikalle Jyväskylästä, Karstulasta ja Kannonkoskelta asti, kertoo kyläseuran sihteerinä syksyllä aloittava Marja-Liisa Pietiläinen.

Muuripadallisen hirvenlihakeittoa oli valmistanut kylän oma pitokokki Janne Tenhunen. Hirvenlihat lahjoitti metsästysseura, koska juhlat olivat samalla myös hirvipeijaiset.

– Edellinen päivä kului esivalmisteluissa kuten lihaliemen ja vihannesten keitossa. Tyttäreni Liisa auttoi. Hannulan perunasta ja Linnasaarelta saatiin oivat raaka-aineet ja sipulit omasta pellosta, kertoo Janne Tenhunen.

Erityistä kiitosta sai Nestorista hankittu Ritva Kauppisen sopivan suolainen ruisleipä. Sen päälle laitettiin suolakurkkuja, jotka myös olivat paikallista lähiruokatori Nestorin tarjontaa. Maistiaisiksi oli mansikoita ja herneitä.

Moni kyseli, juhlilla tarjotun juotavan alkuperää ja reseptiä. Se oli Louhisaaren juomaa, jota oli mustaherukan lehdistä valmistanut Elisa Poikolainen.

Rosterin soitto loi rentoa meininkiä

Neljä miestä soittaa. kome soittaa kitaraa ja yksi rumpuja. Ovat ivajassa jossa on keltaista ja valkoista seinissä.
Rosteri -bändin jäsenet ovat Jyväskylästä. Rumpujen soittaja Hannu Leisimo on Viitasaaren kesäasukas. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta siis.

Bändin taito sai myös kiitosta. Lontoosta kesämatkalle tullut Vincent LaMagna arvioi, että jyväskyläläinen Rosteri on parempi kuin useimmat hänen kotikaupunkinsa rautalankabändit. Bändistä Hannu Leisimo on Viitasaaren kesäasukas.  Rosterin soitto innoitti Ilmolahden ihmisiä myös tanssimaan.

Keppihevostalli Loiste järjesti esteradan, johon osallistui noin 10 ratsastajaa. Kaikki ratsastajat saivat pienen palkinnon. Soihtu- tallia pitävät Ilmolahdella Aada, Anni ja Aino Hakonen sekä Myy Kemppainen. Uusiakin lajin harrastajia tuli mukaan kokeilemaan.

Kylävisa testasi tietoja ja arvauskykyä: paljonko Ilmolahdella on alle 18-vuotiaita?

Kylävisassa kärjessä olivat Liisa Minkkinen ja Jukka Puustinen. Molemmille vaikeinta oli arvata Ilmolahden ostovoimaa, jossa oikea vastaus oli reilut 4 miljoonaa. Monelle vastaajalle yllätys oli se, että alle 18-vuotiaita asukkaita on kylässä peräti 30.

Vaikea kysymys monelle oli myös Ilmolahden vuoden 1957 puhelinliittymien määrä. Niitä oli vain 26. Tuohon aikaan Viitasaaren Seutu lehdessä kerrottiin uusien liittymien omistajat.

Kylän asukasmäärä alkaa lähenemään jo Ilmolahden kaikkien aikojen korkeinta asukasmäärää eli 700, kun lasketaan yhteen vakituiset asukkaat sekä mökkiläiset. Yhtä kesämökkiä arvioidaan yleensä käyttävän 2-3 henkeä.

Kylävisassa oli yhteensä 15 kysymystä – voit testata tietosi ja arvaustaitosi vielä nyt jälkeenpäinkin!

Tikan ja ketjunheiton haka oli Jarmo Salojärvi

Tikanheiton mestari oli miehissä Jarmo Salojärvi ja naisissa Maritta Lehmusjoki. Molemmat saivat hirvipaistin palkinnoksi. Lasten tikanheiton voitti Alex Minkkinen. Hän sai palkinnoksi tikkataulun tikkoineen. Toinen lasten sarjassa oli Julianna Järvinen  ja kolmas Mimosa Malinen.

Miesten tikanheiton kakkonen oli Janne Tenhunen ja kolmas Jukka Puustinen. Naisten tikanheitossa toinen oli Elina Puustinen ja kolmas Kirsi Salojärvi.

Ketjunheitossa tarkin oli naisista Venla Varis. Toiseksi tuli Pirjo Kettunen ja kolmanneksi Kaisa Tehnunen.

Miesten tarkin heittokäsi oli Jarmo Salojärvellä. Toiseksi tuli Harri Kettunen ja kolmanneksi Niko Kettunen.

Lasten sarjan voitti Emilia Kettunen, toinen oli Mimosa Malinen ja kolmas Joni Matilainen.

Ketjunheitossa jaettiin kirjapalkintoja ja lapsille mieluisia tavarapalkintoja.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotut hirvenpaistit voittivat Mari Rissanen ja Aarno Rousi. Hän oli ihan äskettäin ostanut Ilmolahdelta kesämökin.

Liikunnan parissa kohtaamisen ideat saivat eniten kannatusta

Ilmolahden kylän tulevaisuuden ideoiden kannatusta testattiin kyläjuhlissa.  Suosituimpia uusia ideoita olivat liikuntaan liittyvät kohtaamisen paikat. Kaikkein eniten ”ääniä” sai lentopalloiltojen järjestäminen kyläkentälle kesäaikaan. Melkein yhtä suosittu oli kävely- ja pyöräreittien – ja samalla latupohjien – tekeminen ja opastaminen metsiin ja maastoon.

Ääniä saivat myös Emos- ja Ilmolahdentien risteysalueen siistiminen ja infopisteen perustaminen,  kesäkahvilatoiminta, valokuiden saaminen kylälle,  kylärannan kehittäminen kohtaamispaikkana sekä Ilmolahden historian persoonien , paikkojen ja tarinoiden esille tuominen esimerkiksi podcastina tai historiatauluina.

Muita esillä olleita ideoita olivat kyläpileet/karaoke- tapahtumat, lasten tapahtumat, pyörätie Hännilänsalmelle sekä majoituspaikkojen kehittäminen matkailijoille.

Esillä olleet ideat olivat kyläseuran kokouksissa kehitettyjä mahdollisia Ilmolahti2030- hankkeita.

Nainen selästä päin. Hän katsoo taulua jossa on vihreitä ja siniä lappuja joihin on kirjoitettu Ilmolahden tulevaisuuden ideoita.
Osallistujat saivat äänestää pop up lapuilla mieluisia uusia ideoita ja hankkeita kylälle.

Noin 50 nimeä jättiputkivetoomukseen

Kyläseura vaikuttaa kylän kannalta tärkeisiin asioihin. Kyläjuhlassa kerättiin nimiä vetoomukseen Keski-Suomen Ely-keskukselle jättiputkikasvuston hävittämiseksi kylän keskustasta, Emos- ja Ilmolahdentien risteyksestä. Vetoomuksessa esitetään että ELY- keskus ryhtyisi toimiin maanomistajan velvoittamiseksi jättiputken hävittämiseen.

Vetoomus lähetetään myös Viitasaaren kaupungille ja Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelle, koska sekin voi viranomaisena laittaa vireille vieraskasvien hävittämistoimia.  Kyläseuran puheenjohtaja Maria Kaisa Aula vie vetoomuksen ELY-keskuksen vieraslajivastaaville 13.8 ja toimittaa sen myös kaupungille.

  • kyläjuhlista raportoi verkkosivuille Maria Kaisa Aula (mariakaisa.aula (at) gmail.com) 
Siirry takaisin sivun alkuun