Kirjoittanut Ilmolahti
Myllypuron koekalastus antoi saaliiksi kivisimppuja
Voidaanko Keiteleen Ilmolahteen laskevaa Myllypuroa kunnostaa ja ennallistaa, niin että siinä voisivat vaelluskalat lisääntyä? Ilmolahden kyläseura on selvittänyt asiaa ensin Myllypuron valuma-aluekaroituksen ja toiseksi viime syksynä toteutetun sähköisen koekalastuksen avulla. Puroa on oikaistu ja perattu sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ja valuma-alueella on tehty voimaperäisiä ojituksia. Nämä ovat muuttaneet puron elämää. Selvitykset on tehty yhteistyössä osakaskunnan kanssa.
Sähköisen koekalastuksen toteutti KVVY tutkimus Oy standardinmukaisin menetelmin. Koekalastukseen saatiin avustus ELY-keskukselta. Koekalastuksen tarkoitus oli selvittää, millaiset edellytykset on kehittää Myllypurosta vaelluskaloja houkuttelevaa vesistöä. Tutkimustiedot ja kartoitukset ovat avuksi maanomistajille ja osakaskunnalle, mikäli ne haluavat ryhtyä toimenpiteisiin puron ennallistamisen suuntaan.
Myllypuron alaosassa on potentiaalia vaelluskaloille
Kalastuksen erityisasiantuntijan, FM Antti Leppäsen mukaan tulokset olivat toiveikkaat koska Myllypuron alaosissa esiintyi virtavesille tyypillisiä lajeja. Yläosasta sen sijaan ei saatu saalista lainkaan.
- Koekalastuksen perusteella purossa esiintyy alaosissa virtavesille tyypillisiä lajeja kuten kivisimppuja, nahkiaisia ja mateita. Taimenia ei koekalastuksessa saatu saaliiksi, eikä niistä tehty havaintoja. Toisaalta purosta koekalastettiin vain kaksi koealaa, eikä sen perusteella voida yksiselitteisesti sanoa, etteikö purossa esiintyisi taimenia, arvioi erityisasiantuntija Antti Leppänen koekalastukseen suorittaneesta yhtiöstä.
Antti Leppänen arvioi että saaliksi saadut kivisimput olivat vähintään 1 -vuotiaita, joten vuosiluokan 2023 poikasia ja vanhempia yksilöitä ei saaliksi käynyt. Tämä voi Leppäsen mukaan kertoa siitä, että purossa on ajoittain niin heikko vesitilanne, etteivät simput pysty lisääntymään. Alempi koeala sijoittui Sohvintien sillan ylä- ja alapuolella, jossa puron uomaa on ojituksin ym käsitelty vähemmän kuin ylempänä. Alempana ei ollut vesisammallia eikä putkilokasveja pohjassa.
Ylemmältä koealalta ei saatu saalista
Myllypuron ylempi koeala ulottuu Emoslahdentieltä Lamminpään tilalle kääntyvän tien alapuolelle. Tässä oli mukana suhteellisen kiivasvirtainen porrasmainen koski. Uomassa esiintyi vesisammalia noin 10 prosentin peittävyydellä. Virran nopeus oli isompi kuin alempana mutta syvyys suhta sama (21-40 cm).
- Silmämääräisesti vettä oli sekä alempana että ylempänä kalojen esiintymisen kannalta riittävästi. Kalojen puuttumiseen ylempää saattaa vaikuttaa heikko vesitilanne aiempina vuosina ja vuodenaikoina. Alaosa oli kiivasvirtainen porrasmainen koski, johon voi kuivana aikana syntyä vaelluseste. Vedenlaatu ei luultavasti ole kalojen lisääntymistä vaikeuttava. Mutta puroveden kiintoainepitoisuus saattaa ainakin ajoittain vaikeuttaa virtavesilajien lisääntymistä ylempänä, kirjoittaa Antti Leppänen raportissaan kyläseuralle.
Leppänen arvioi että Myllypuro vaikuttaa mahdolliselta vaelluskalavesistöltä, ellei siihen muodostu vähällä vedellä kalojen vaellusesteitä.
Taimenen kotiuttamishanke olisi mahdollinen
Leppänen suosittelee Keiteleen läheisyyden vuoksi taimenen kotiuttamishanketta, mutta ennen sitä olisi päivitettävä vedenlaatutiedot sekä kartoitettava potentiaaliset lisääntymis- ja poikastuotantoalueet ja niiden nykytila. Jos nämä alueet eivät ole riittävän hyviä, niin niitä voidaan kunnostaa soraistamalla, kiveämällä ja puuta lisäämällä.
Leppäsen raportin mukaan puroon voitaisiin tehdä mäti tai pienpoikasistutuksia mutta ennen sitä on oltava yhteydessä vesialueen omistajiin, kalatalousalueeseen ja Ely-Keskuksen kalatalousviranomaiseen. Toimia tulisi seurata.
- Jos taimenen todetaan menestyvän vesistössä, kalastuksensäätelyyn tulisi panostaa niin purossa kuin sen suualueellakin Keiteleessä., päättää Antti Leppänen raporttinsa
Myllypuro laskee Keiteleeseen Ilmolahdessa. Joessa on aikoinaan ollut Ilmolahden sähkölaitos, josta saatiin sähkövalot läheisiin taloihin.
Artikkelin tiivisti Antti Leppäsen kyläseuralle toimittaman raportin pohjalta Maria Kaisa Aula.
